Pitkäaikaisosastolla tuotekehitystyöni tavoite oli seuraava;
Rakentaa uusi, asiakaslähtöinen toimintamalli, jossa välittömän asiakasajan lisäämisen kautta pystytään vastaamaan paremmin asiakkaiden henkilökohtaisiin tarpeisiin ja saamaan aikaan mielihyvää. Toimintamallia lähdettiin rakentamaan siten, että organisoitinn työajat, eri työvuorojen henkilökuntamäärä ja työvuorojen aikana toteutettavia asioita uudelleen. Lisäksi luovuttiin aikaa vievistä raporteista, tarvittaessa luetaan tiedot potilastietojärjestelmästä.
Yhtenä tavoitteena oli saada osaston henkilökunta ymmärtämään tuotekehitystyön tärkeys ja sen mukanaan tuomat hyödyt. Kääntää haastava tilanne ja olosuhteet mahdollisuudeksi vaikuttaa omaan työhönsä. Tehdä kehitystyötä yhdessä muun henkilökunnan kanssa sekä sitoutua siihen.
Mitä konkreettisesti tehtiin;
Vaihe 1. Maaliskuun 2014 aikana ongelmien tunnistaminen, muutettavissa olevien ja mahdollista hyötyä tuovien asioiden kartoittaminen sekä erilaisten käytäntöjen suunnitteleminen.
Vaihe 2. Raporttien pois jättäminen heti maaliskuun lopussa. Huhtikuun 2014 aikana otettiin käyttöön porrastettu työaika (kaikki tulevat töihin ja lähtevät töistä eri aikaan), välivuoron työaika myöhäisemmäksi (käytännössä kolme iltavuorossa, entisen kahden sijaan) sekä suihkutusten painottuminen iltapäivään/iltaan. Jakaannuttiin vastuuryhmiin sekä aamu- että iltavuorossa. Ryhmien miettiminen niin, että hoitoisuus/vaativuus on kaikissa suunnilleen samanlainen. Vastuuryhmä tarkoittaa, että jokaisella hoitajalla on vastuullaan tietyt asiakashuoneet. Hoitaja tuntee asiakkaat ja heidän yksilölliset tarpeensa, minkä perusteella hän suunnittelee ja toteuttaa koko työvuoronsa toiminnot kokonaisvaltaisesti. Näin ollen on mahdollista antaa jonkun nukkua pidempään, olla auttamassa aikaisemmin heräävää vessaan jo ennen aamupalaa jne. Vuoron aikana ei kulu aikaa myöskään siihen, että etsii työtoverin kysyäkseen ja neuvotellakseen, mitä on jo tehty ja kuka mitäkin hoitaa, tehtävät on kaikille selvät ja jokaisella on vastuu omistaan. Tämä vastuuttaa myös vapaamatkustajat huolehtimaan oman osuutensa töistä. Toki edelleen tehdään parityöskentelyä raskaampien hoidettavien osalta, jokainen itse huolehtii avun pyytämisestä tarvittaessa tai sopii jo etukäteen työkaverin kanssa yhdessä hoidettavat asiakkaat.
Vaihe 3. Toukokuussa 2014 kartoitettiin osaston työntekijöiden erityisosaaminen ja kannustetaan sen hyödyntämistä enemmän hoitotyössä. Toukokuun alussa kysyttiin henkilökunnan ajatuksia ja kokemuksia tähänastisista toimintatapamuutoksista. Asioita käytiin läpi palaverissa. Todettiin muutosten tuoneen mukanaan niin paljon vastustusta, ettei käytännön toteutus ollut päässyt kunnolla toteutumaan. Ajattelu- ja toimintatapojen muutos tuntuu varsin suurelta haasteelta ja on matkan varrella herättänyt voimakastakin kritiikkiä ja haluttomuutta sitoutua asiaan. Päätettiin jatkaa käyttöön otettuja toimintatapamuutoksia heinäkuuun loppuun ja arvioida tilannetta sitten uudelleen. Matkan varrella tulevia kysymyksiä pohditaan säännöllisesti yhdessä työyhteisön kanssa ja kehitetään toimintaa asiakasajan lisäämisen suuntaan.
Vaihe 4. Heinäkuun loppupuolella pyydettiin henkilökunnalta palautetta ja edelleen kehittämisideoita kyselyjen muodossa. Kyselyn tulokset osoittivat, että vastuujako koettiin hyväksi asiaksi sekä aamu- että iltavuorossa. Töiden jakaantumisen koettiin tasaantuneen vastuuryhmien myötä. Hoitajamäärän muutos 3 aamuvuorossa + 3 iltavuorossa koettiin hyväksi. Entinen 4 aamuvuorossa + 2 iltavuorossa -hoitajamäärä ei saanut enää kannatusta. Koettiin hyväksi, jos sama työntekijä jatkaa samassa vastuuryhmässä iltavuorosta seuraavaan aamuvuoroon. Kuitenkin toivottiin, että vastuuryhmä vaihtuisi kahden työvuoron jälkeen. Hoitajat mielestään pyysivät ja saivat apua työtoverilta tarvittaessa. Kaikki vastanneet kokivat suunnittelevansa oman työvuoronsa asiakkaiden tarpeista lähtöisin. Työajan porrastukseen liittyi edelleen eriäviä mielipiteitä ja keskusteltiin tähän liittyen myös asiakaslähtöisyydestä. Työhön tuloaikoja päätettiin hiukan muuttaa asiakastarpeiden muuttumisen vuoksi. Muiden asioiden osalta päätettiin jatkaa samaan malliin.
Vaihe 5. Keinoja ja toimintatapojen muutoksia, joilla asiakasaika saataisiin maksimoitua ja asiakkaiden mielihyvää lisättyä, pohditaan yhdessä ja kehitellään edelleen. Asiakkailla käytössä mm. omia vaatteita, ruokailussa posliiniastiat tai oma erityinen kahvimuki, mahdollisuus syödä haarukalla ja veitsellä. Ruokailujen yhteydessä pyritään tarjoamaan mieliruokia ja -juomia. Huomioidaan TV- ja radiokanavissa asiakkaiden lempiohjelmat. Sijoitetaan ikkunapaikalle asiakkaat, jotka siitä nauttivat ja hyötyvät ym. Käytetään laulua, huumoria ja musiikkia hoitotyön keinona. Suihkun jälkeen laitetaan papiljotit jne.
Tähän asti päästiin, jonka jälkeen vaihdoin työpistettä uusin haastein ja tuotekehitysideoin. Toivon, että tuotekehityksen aikana hyväksi todetut muutokset jäivät elämään ja kehittämisen siemen kasvamaan henkilökunnan keskuuteen.
P.S. Kuva tulee myöhemmin :)
